Lauttasaaren suutarin tarina ja tietoiskut

Voit lukea yrityksen tarinan alla olevasta Lauttasaari-lehden jutusta, joka on julkaistu keväällä 2019.
Sivu 6: 

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/lauttasaari/14.3.2019/207151.html

Lauttasaaren suutarin tarina Lauttasaari lehdessä.

Suutarin vinkit kenkäostoksille

  • Nahka on ylivertainen materiaali kengissä. Jos haluat uudelleen korjattavat jalkineet, tarkista merkintä, että päällinen sekä vuori ovat nahkaa. Kun vuori kuluu puhki, pinta alkaa kärsiä. Nahkavuori kestää sukan hinkkaamisen tuottavaa kitkaa paremmin kuin kangas. Nahkaa edustaa taljan muotoinen kuvio, mutta valitettavasti merkintä “aitoa nahkaa” voi tarkoittaa kovin montaa eri laatua. Kannattaa siis opetella erottamaan ainakin laadukkaimpana pidetty nappanahka  ja  myöskin laadukas pintanahka heikkolaatuisesta ohuella muovikerroksella pinnoitetusta nahasta.  Jälkimmäisen erottaa korkeasta kiillosta ja muovisesta ilmeestä. 
  • Kun korollista kenkää painaa tasaista pintaa vasten, kenkä ei keinu. Koron tai päkiän alle ei siis jää ilmaa, vaan kenkä istuu tasaisesti. Suutari voi tosin tämän käyntivirheen korjata ja se kannattaakin korjauttaa, koska korko irtoaa tällaisesta kengästä helposti.
  • Kenkiä olisi hyvä sovittaa molempiin jalkoihin, ja aina pohjallisen kanssa, varsinkin jos on aamupäivästä ostoksilla, ettei tule ostettua liian pieniä kenkiä. Pohjallisten käyttö on muutenkin suositeltavaa, sillä ne säästävät kenkää.
  • Kenkiä olisi hyvä olla kahdet niin talveen kuin kesään, jotta toinen pari voi olla suutarissa tai välillä levähtää ja kuivua. Tässä lepolestit ovat myös suositeltavia. Niitä voi ostaa suutarilta samoin kuin pohjallisiakin.
  • Keveytensä takia esimerkiksi vaelluskengissä suosittu pohjan välikerroksessa oleva polyuretaani ei ole liimattavissa, jos se murenee ilman kosteuden aiheuttaman kemiallisen reaktion takia (ns. hydrolyysi, varsinkin useiden kuukausien säilytyksen jälkeen). Silloin pohjat on uusittava kokonaan ja hinta sille liikkuu 100 euron molemmin puolin. Kumipohja on painavampi, mutta korjattavissa. Pohjien murenemisesta on ollut juttua esim.  Kuningaskuluttajassa
  • Eri väriset ja erilaiset materiaalit ja tikit samassa jalkineessa vaativat plankkaajalta huolellisuutta enemmän, kun käytetään värillisiä kenkävoiteita. Jatkuva värittömän voiteen käyttö tekeen näet ajan saatossa pinnasta harmaan. Mieti siis millainen plankkaaja olet.
  • On hyvä myös tarkistaa päällinen, liimaukset, ompeleet, pohjan kiertojäykkyys ja ainakin, että kantakovike eli kappi on tukeva.
  • Kuuluisa jalkinemerkki ei ole aina tae laadusta.

Vinkit suutarissa asioimiseen

  • Puhelimessa tai lähetetyn kuvan perusteella on erittäin vaikea antaa luotettavaa korjaus- ja kustannusarvioita. Tule siis rohkeasti käymään, niin asia selviää parhaiten.
  • Varaudu siihen, että korjausta ei tehdä odottaessa, paitsi “hätätilanteessa”. Hyvällä tuurilla voi työn saada samalle päivälle. 
  • Jos sanot, että korjauksella ei ole kiire, se usein tarkoittaa, että työ voi venyä kuukausien päähän. Esim. jos tuot talvikengät korjattavaksi keväällä, oletan niitä tarvittavan vasta syystalvella ja keskityn kesäkenkiin. Jos tarvitset työn esim. kolmen viikon päästä, siitä kannattaa mainita, vaikka asialla ei sillä hetkellä ole “kiire”. Aina voit myös soittaa perään, jos se kiire alkaa lähestyä!
  • Vaikka näyttäisi siltä, että vain toinen kenkä kaipaa huoltoa, ota silti aina molemmat kengät mukaan. Syitä on useita. Ensinnäkin suutari voi nähdä jotain, mitä itse et ole huomannut ja silloin kokonaiskustannus selviää kerralla eikä vasta jälkikäteen kun korjaus toiseen kenkään on jo tehty. Toiseksi, toinen kenkä toimii kätevänä mallina, kun jotain on irronnut tai esim. tapauksissa, kun vetoketju pitää vaihtaa. Kolmanneksi, teen korjauksen päätteeksi (joitain poikkeuksia lukuunottamatta) kenkäparille kiillotuksen – parittomalle kengälle sitä ei luonnollisesti voi tehdä.
  • Jos vetoketju on rikki laukusta tai jalkineesta, älä ratko sitä pois ennen suutariin tuloa! Hyvin usein vetkoketjun voi korjata vaihtamatta sitä uuteen. Älä myöskään osta valmiiksi vetoketjua, sillä käytän vain omia hyviksi havaitsemiani vetoketjuja, joille annan myös jonkinlaisen takuun.
  • Jos välttämättä haluat liimata kenkiä itse, tule ensin kysymään suutarilta neuvoja. Hyvin usein käy nimittäin niin, että asiakas on ensin kokeillut liimata huonoin tuloksin ja tulee vasta sitten suutarille. Tästä aiheutuu lisätyövaiheita, koska “väärä” liima ei toimi suutarin liimojen kanssa.
  • Ylipäätään jos olet epävarma jostain, kysy! Neuvot ovat ilmaisia.
  • Vaikka kuinka yrittää, niin joskus työ ei ole valmis luvattuun aikaan, kun asiakas tulee noutamaan. Kun kurja tapaus sattuu omalle kohdalle, se tietysti harmittaa vietävästi niin asiakasta kuin suutariakin. Silloin yritän saada tilanteen – ja tavaran – korjattua mahdollisimman pian ja tuoda vaikka asiakkaalle kotiin jos mahdollista.  Aiheeseen liittyen voit lukea alempaa, mistä räjähtämätön pommi onkaan saanut nimensä…

Suutarin muut tietoiskut ja vinkeät vitsit

Tiesitkö että...

  • Suutariksi kutsutun räjähtämättömän pommin taustalla on maaseudun suutarien hätäilemätön liiketoimintatapa: he kiersivät töissään talosta taloon ja joskus jossain talossa riitti korjattavaa pidemmäksikin aikaa, jolloin he luonnollisesti saapuivat seuraaviin taloihin sovitusta aikataulusta myöhästyneenä. Ilmaus jäädä suutariksi levisi ensiksi kivityömiesten puheeseen räjähtämättömän pommin synonyymiksi ja sittemmin sotilaskieleen. (Kaisa Häkkinen: Etymologinen sanakirja, 2004)
  • Korkokengän keksi mies, muttei naisille vaan itselleen: muinaisen Egyptin teurastajilla jalat eivät sotkeutuneet vereen korkojen ansiosta.
  • Ratsumiehet keksivät 1500-luvulla, että korko pitää saappaan hyvin jalustimessa. Siitä alkoi korkokenkämuoti levitä Ranskan hovin kautta myös naisten keskuuteen ja naisten tarpeet koroille ovat olleet enemmän tai vähemmän turhamaisuuteen perustuvia… (SARA / 2010)
  • Kun eräs kreikkalainen maalari asetti taulun nähtäväksi, muuan suutari arvosteli teosta ja sanoi kenkien olevan väärin maalatut. Maalari tokaisi siihen, että “suutari pysyköön lestissään” (Viisasten kerho, Yle Areena). 

Tiesitkö että...

  • Ruotsalaisten käyttämän sanonnan mellan hägg och syren kerrotaan olevan peräisin suutarilta, joka laittoi alkukesällä liikkeensä eteen kyltin Stängt mellan hägg och syren, suljettu tuomen ja syreenin välillä. Suutariparka ei luultavasti suonut itselleen pidempää lomaa kuin tämän nopeasti kuluvan hetken tuomen kukkimisesta syreenin kukkimiseen.https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-namn-och-handelser/handelser/mellan-hagg-och-syren
  • Suutareiden välisen yhteistyön parantamiseksi perustettiin Suutariliikkeiden liiton Helsingin osasto maaliskuussa 1897, joskin aktiivinen toiminta alkoi vasta 1916.
  • Koska aikoinaan tavaranhankinta oli hankalaa, Helsingin osasto perusti osuuskunta Nahkakunnan 1917. Perustamiskokouksen pöytäkirjassa luki mm. seuraavaa: “Ehdotonta raittiutta päätettiin edistää ja vastustaa vapaamaanantain viettoa sekä poistaa väkijuomat työhuoneista. Raittiille työntekijöille maksettakoon enemmän palkkaa kuin juopoille”.
  • Reino Helismaan sanoittama laulu “Suutarin tyttären pihalla” oli soittokiellossa Yleisradiossa presidentti Paasikiven aikaan. Syynä kerrotaan olevan se, että Paasikiven Alli-vaimo oli jalkinetehtailijan eli suutarin (Anders Hildén) tytär ja laulun katsottiin halventavan presidenttiä. Niinpä Helismaa sanoitti kappaleen uudelleen, jolloin suutari muuttui konsuliksi ja pihlajapuu kastanjapuuksi: “konsulin tyttären pihalla kasvaa kaunis kastanjapuu…”
  • Karen Homer on kirjoittanut kirjan Mitä naisen tulee tietää korkokengistä (Ajatus Kirjat)
  • Mirja Tervo on kirjoittanut kirjan Huimaavat korot – Luksuskenkien vaarallinen viehätys (Atena)
  • Jos jalkineissa lukee vaikkapa Giuseppe Zanotti, Christian Louboutin, Stuart Weitzman, Jimmy Choo, Cuccio Gucci tai Manolo Blahnik, niin…
  • Jos nukkuu kengät jalassa, saa päänsärkyä. Tämä on tosi. Aina, kun olen nukahtanut sohvalle kengät jalassa, on aamulla ollut pää kipeä.
  • Kenkien valmistajien suurin pulma on se, että nauhojen pujottamista kenkiin ei ole pystytty automatisoimaan. Mikään kone ei ole vielä pystynyt syrjäyttämään kiinalaista tehdastyöläistä. (HS 30.4.2017)
  • Debenhams-vaateliikkeen tekemän tutkimuksen mukaan naisen iän voi haarukoida koron perusteella: 20-30 -vuotiailla korot ovat korkeimmillaan ja madaltuvat lastensaannin myötä. 40-50 -vuotiailla korot kasvavat uudelleen samaa tahtia urakehityksen kanssa. 50-vuotiaat alkavat hiljalleen laskeutua 10 sentin koroilta puolta alemmas ja suurin osa 63-vuotiaista haluaa vain 2,5 sentin korot.
  • Väkijoukossa introvertin tunnistaa siitä, että hän tuijottaa omiin kenkiinsä. Ekstrovertin tunnistaa taas siitä, että hän tuijottaa muiden kenkiä.
  • Rockin korkeat korot on Arja Ahon ja Anne Taskisen kirjoittama vuonna 2003 ilmestynyt kirja. Teoksessa esitellään Suomessa julkisesti rock-musiikkia esittäneet naiset ja tyttöbändit 1950-luvulta 2000-luvun alkupuolelle. Tekijät haastattelivat kirjaa varten lähes 100 artistia vuosina 2002 ja 2003. Kirja on osa Rockin Korkeat Korot -konseptia, joka sai alkunsa 1990-luvun lopussa, kun tekijät miettivät, miksi Suomi-rockissa on niin vähän naisia.

Näistä ei suutarikaan tiedä...

  • Mistä suutarinlohi on saanut alkunsa? Ehkä resepti tulee köyhältä ja kekseliäältä suutarilta?
  • Mistä tulee sanonta “oksat pois kuin suutarin joulukuusesta”. Onko suutari ollut äkkipikainen vai mistä on ollut kyse? Arvelen, että kuusen oksat on hyödynnetty puunauloiksi, joilla lapikkaiden pohjia naulataan kiinni tänäkin päivänä.
  • Miksi suutari on myös kala – roskakala kaiken lisäksi!
  • Miten voi olla tyhmä kuin saapas?

Oletko kuullut näitä?

  • Suutari joutui jatkosotaan. Kannaksella tuli kranaatti teltan läpi, muttei räjähtänyt. Suutari katsoi ammusta ja sanoi: “Sinä olet suutari. Minä olen suutari. Jos sinä et olisi ollut suutari, minäkään en olisi enää suutari”.
  • “Kuka korkeat korot alunperin keksikin, kaikki naiset ovat hänelle paljon velkaa” (Marilyn Monroe)
  • “Jos pystyy juoksemaan korkokengissä, pystyy mihin vain” (Sofi Oksanen)
  • Mies huusi kaiulle: “Ostanko viinaa vai kengät?” Kaiku vastasi: “…vai kengät….”
  • Laihialainen osti 50 euron kengät. Etteivät kengät kuluisi, otti niin pitkiä askeleita, että satasen housut ratkesivat haaroista.
  • Tiedätkö mikä on Tuhkimo-känni? – Kun tulet kotiin vain toinen kenkä jalassa.
  • Sopii kuin suutarin nappi sian silmään!
  • “Tylsät kengät”, sanoi viestimies kun saappailla sähkötolppaa pitkin kiipesi.
  • “Täällä ei siviilit juhli”, sanoi alokas kun saappaalla hiirtä heitti.

Ja oletettavasti kaikki ovat kuulleet joskus:

  • Suutarin lapsilla ei ole kenkiä
  • Suutarin emännän kehtolaulu “Ootteko tulleet ootteko tulleet kenkiänne hakemahan, piupali paupali piupali paupali kenkiänne hakemahan? Suutari on mennyt koko viikoksi kylälle neulomahan piupali paupali….” Kuuntele >>>
  • Mies löysi siivotessaan 3 vuotta vanhan suutarin vastakuitin. Hän meni kuittinsa kanssa suutarille noutamaan kenkiään, johon suutari: “Juu, nää on valmiit 2 viikon päästä”.
  • Saapas näkee, mitä kenkä tekee!
  • Velipuolikuu “Ensin pelastettiin suutari Andersson…”

Muuta hauskaa kengistä kirjoitettua:

  • “…minkä ihmeen takia viimeisen päälle stailatuissa asunnoissa on näkyvillä kenkiä? Olisivat nyt siivonneet ne pois edes kuvauksen ajaksi! Vähitellen käsitän, että popoja käytetään koristeina. Ihan kuin Aallon maljakoita tai pääsiäismunia. …Kenkienhän kuuluu olla joko eteisessä sikin sokin tai komerossa piilossa niin kuin alusvaatteet! …. Niistä puhutaan lämpimästi nimillä kuin parhaista ystävistä: Mun jimmychoot, akichoklatit, minnaparikat. Kengät eivät ole enää jalkineita, ne ovat statussymboleita ja syvällisiä viestejä. Mitä enemmän ja mitä mielikuvituksellisimpia kenkiä omistat, sitä selvemmin olet JOKU. On jopa aivan korrektia häpeilemättä ilmoittaa katsovansa ihmisessä ensimmäiseksi kenkiä, niistä kun näkee, kannattaako tyyppiin tutustua…” (Sirpa Numminen, Anna 20/2013)
  • “Kun Tuomari Nurmio lauloi tonnin stifloista vuonna 1999, hän sai laulun kertojan kengät kuulostamaan kalliilta. Tyyppi kierteli Kalliossa Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla ja repsahti kertosäkeessä uhoamaan kenkiensä kovalla hinnalla. Oikeasti ne olivat aika halvat kengät. Vuonna 1999 Suomessa elettiin markka-aikaa, joten tonnin stiflat maksoivat siis tuhat markkaa. Eihän se ole paljoakaan, noin 160 euroa. Ei sillä hinnalla enää voi uhota. Kyseessä on rahamäärä, jolla ei saa enää kuin ihan tavalliset peruspopot. Aivan toista on meininki kansanedustaja Touko Aallolla (vihr), joka ei pelkää elitismin leimaa. Hän kertoi tällä viikolla Keskisuomalaisen haastattelussa teettäneensä jyväskyläläisellä suutarilla “itävaltalaisesta vasikannahasta valmistetut Oxford-tyyppiset herrainkengät”, joiden hinta on kaksituhatta euroa. Eli noin 12 000 vanhaa markkaa.” (Tommi Nieminen, Helsingin Sanomat 11/2015).

    P.S. Tommi Niemiselle: Lauttasaaren suutari on sitä mieltä, että stifla on saapas eikä kenkä (esim ruotsiksi saapas on stövel, saksaksi stiefel).
Viisas kuin saapas
"olen viisas kuin saapas"